ValmennuksetEstevalmennus 10.6.2014, pitäjänä Soarin
Aurinko paistoi kirkkaana ja oli ihanan lämmin hellepäivä, joten päätimme pitää Kankkusen ja Miivin valmennuksen ulkokentällä. Ratsukon verrytellessä rakensin pitkälle sivulle sarjan, poikkihalkaisijalle kapean pystyn sekä toisen pitkän sivun nurkkaan kaarevasti kavaletin. Kun Kankkunen laukkasi kevyesti ja tahdissa, pyysin Miiviä ottamaan vielä muutamia laukanvaihtoja ja käyntisiirtymisiä, koska tänään tarvittaisiin takapää kunnolla alle. Ensimmäisenä esteenä pyysin heitä hyppäämään keskihalkaisijan kapean, jonka jälkeen vaihdettaisiin suuntaa. Ori oli vahva edestä ja tuli mutkaan hieman liian vauhdikkaasti ja Miiville tuli kiire suoristaa ennen hyppyä. Toisella kerralla ratsukko tuli esteen paljon hallitummin. Alkuverryttelyn jälkeen annoin ratsukon hetken levähtää. Seuraavaksi ohjeistin heitä tulemaan kavaletin tekemällä kulmassa voltin. Tässä vaadittaisiin kootumpaa laukkaa ja Miivi saikin kunnolla pidätellä ratsuaan ettei voltti kaartunut liian suureksi. Pieni este sujui leikiten, joten siirryimme heti hyppäämään jo isompaa sarjaa, jonka jälkimmäinen este oli okseri. Tähän mennessä tekemämme tehtävät vaativat lyhyttä laukka-askelta, joten vaihteeksi pyysin ratsukkoa tulemaan sarjan kolmella askeleella eli reipastahtisella ja pidemmällä laukalla. Kankkunen innostuikin siitä ja sarjaväli tultiin todella voimakkaalla laukalla, jonka seurauksena hyppy yli metrisellä okserilla oli valtava. Miivi pysyi kuitenkin hyvin tasapainossa. Viimeisenä harjoituksena selitin Miiville pienen radan. Ensin tultaisiin vasemmasta kierroksesta keskellä oleva pysty, sitten taas reippaassa laukassa sarja, jonka jälkeen nopeasti takaisin kiinni ja kavaletti voltilla, sekä vielä viimeiseksi uudelleen keskihalkaisijan pysty. He suorittivat pystyn siististi, mutta sarjalla Kankkunen oli taas vauhti päällä ja Miivi joutui toden teolla pidättämään ennen volttia. Kavaletin jälkeen juuri ennen viimeistä estettä kentän laidalta lähti äänekkäästi suuri lintu lentoon, ja Kankkunen syöksähti pois uralta. Miivi sai kuitenkin ratsunsa nopeasti takaisin hallintaan ja he tulivat uudelleen voltin sekä viimeisenä kapean pystyn. Vauhdikkaasta valmennuksesta huolimatta olin tyytyväinen ratsukon suoritukseen, saimme hyvin treenattua tempon hienosäätöä ja hevosen hallintaa! Estevalmennus 12.6.2014, pitäjänä Soarin
Saavuin jo toista kertaa valmentamaan Kankkusta ja Miiviä, ja jatkoimme esteratsastuksen saralla. Tällä kertaa tavoitteissa olisi antaa ratsukolle kunnolla haastetta ja testata heidän rajojaan. Alkulämmittelyn jälkeen pyysin ratsukkoa lähestymään ravipuomeja, joiden jälkeen olisi askeleen päässä korkea ristikko. Kankkunen tuli aika laiskasti puomit, mutta hyppäsi nätisti ristikon. Tämä ei aiheuttanut mitään ongelmaa, joten parin toiston jälkeen jatkoimme suoraan kaarevalla uralla olevalle suhteutetulle. Ensimmäisen hypyn jälkeen Miivin piti kääntää nopeasti B-osalle, mutta Kankkunen oli menossa aivan eri esteelle. Viime hetkellä ratsastaja kuitenkin onnistui näyttämään hevoselleen esteen ja hyppy sujui melko hyvin. Seuraavaksi siirryimme päivän varsinaiseen tehtävään. Kokosin kentälle 130cm korkean radan, jossa oli mm. pitkä vesieste, muuri sekä kaarevalla uralla kolmoissarja. Ensimmäiset melko helpot hypyt sujuivat ongelmitta ja muuria lähestyttäessä Miivi alkoi jännittämään, mikä tarttui Kankkuseenkin joka alkoi laukkaamaan pää ylhäällä ikäänkuin paikallaan. Huudahdin ratsukolle ”eteen” ja Miivi näpäytti raipalla, ja he pääsivät pelottavan esteen yli, vaikkakin aivan valtavalla loikalla. Valmentajaa jännittäneestä vesiesteestä ratsukko ei ollutkaan moksiskaan, vaan se ylittyi puhtaasti ja hallitusti. Haastava kolmoissarja häämötti edessä, ja huomasi kuinka molemmat terästäytyivät valmiiksi. Ensimmäisen pystyn jälkeen Miivi johti hyvin katseella ja johtavalla ohjalla toiselle, ja teki samoin käännyttäessä viimeisenä olevalle okserille. Kankkunen laukkasi tahdikkaasti ja keskittyneenä, ja okserikin ylittyi siististi. Radan päätteeksi taputin innoissani ratsukolle, loistava suoritus! Viimeisenä kokeilimme vielä Kankkusen kapasiteettia yksittäisellä pystyllä ja ratsukko ylitti esteen puhtaasti 140cm asti, johon päätimme lopettaa. Valmennus sujui loistavasti, ja Kankkunen pärjäsi hyvin kilpailukorkeuttaan suuremmillakin radoilla. Kouluvalmennus 15.6.2014, pitäjänä Soarin
Pihaan kaartaessani vilkuilin hermostuneesti taivaalla roikkuvia uhkaavan tummia pilviä. Päätimme kuitenkin Miivin kanssa pitää valmennuksen ulkona, koska oli kuitenkin helteisen kuuma. Alkuverryttelyinä ohjeistin ratsukkoa ratsastamaan uran sisäpuolella ja ottamaan käynnissä sekä ravissa sulkua ja avoa vuorotellen eri puolille. Kankkunen herkistyi nopeasti ja otti takajalat alleen työstäen myös selkäänsä. Laukkaverryttelynä pyysin Miiviä ottamaan samalla periaatteella muutaman askeleen väistöä vuoropuolille. Kun ratsukko oli verrytellyt, siirryimme päivän ensimmäiseen tehtävään, laukanvaihtoihin joka toisella askeleella pituushalkaisijalla. Kankkunen tuli tasapainoisesti suoralle ja Miivi keskittyi hyvin vaihtoon. Kolme vaihtoa sujuivat moitteetta, mutta sitten ratsukko alkoi hieman kiirehtiä ja vaihdoista tuli hätäisiä. Seuraavalla yrityksellä opastin Miiviä tekemään paljon puolipidätteitä ennen ensimmäistä vaihtoa ja jokaisen välissä, ja tällä kertaa kaikki vaihdot menivät hallitusti. Kävelytauon jälkeen treenasimme lisättyä ravia, ja Kankkusen lentävän irtonainen ravi oli todella hienoa katseltavaa! Miivillä tosin näytti olevan vaikeuksia istua suuressa ravissa, mutta kerta toisensa jälkeen istunta parani. Valmennuksen loppuun pyysin ratsukkoa tekemään vielä muutaman vastalaukkaharjoituksen keskiympyrällä taivuttaen vahvasti ulospäin. Juuri kun annoin ratsukolle luvan aloittaa itsenäiset loppuverryttelyt, alkoi satamaan rankasti ja kaukaa kuului ukkosen jyrinääkin. Onneksi emme tulleet tuntia myöhemmin! |
PäiväkirjamerkinnätTurinointia 16.6.2014, kirjoittanut Miivi
Nyt on Kankkusen kanssa takana aikasten rankka treeniä, ja kolme valmennusta viikon sisään. Ori ei toin ollut moksiskaan siitä, joten parin viikon kuluttua meille tulee taas yksi valmentaja pitämään useamman valmennuksen peräkkäin. Tänään kuitenkin oli orin lepopäivä, ja lähdimme kävelylle maastoon. Kankkunen pysyi koko ajan vierelläni löysässä narussa, joten olivat ne valmennukset taineet viedä vähän menohaluja, mutta ainakaan liikkeistä ei huomannut lihaksien olevan kipeitä. Toivottavasti ne eivät olleetkaan kipeitä, ja rauhallisuus johtui yleisesti täysin pullamössöluonteesta. Tallille palatessani Kankkunen halusi tarhaan, ja veti minua siihen suuntaa. Päätin käyttää orin kuitenkin tallin kautta, tarkastaisin kaviot maastoilun jäljiltä ja hyvällä tuurilla ori saisi pari makupalaa. En jaksanut viedä oria karsinaan asti, vaan kiinitin sen käytävälle. Kavioit olivat puhtaat, joten annoin orille pari herkkupalaa taskustani. Se söi ne hyvällä ruokahalulla, ja rapsutin sitä sen syödessä. Orin tarkastettua vielä taskujeni pohjat vein sen tarhaan ja lähdin ruokkimaan tallissa olleita hevosia. Vapaapäivä 17.6.2014, kirjoittanut Miivi Eilisen kävelylenkin jälkeen voi jo antaa Kankkuselle vapaapäivä, ajattelin aamulla. Kankkunen oli tallissa, ja söi saapuessani paikalle. Päätin harjata sen huolella ennen laitumelle päästämistä, vaikka tiesinkin orin sotkevan itsensä heti laitumelle päästyään. Haettuani harjat ori olikin jo ehtinyt saada heinänsä syötyä ja kolusi karsinan lattiaa etsiessään lisää ruokaa. "Höpsö", hymähdin ja pistin riimun Kankkusen päähän. Poskihihnasta vetäen talutin sen käytävälle, jossa se jäi seisomaan myrtyneenä keskeytetystä heinänetsimisestä. |